Pages

Monikulturistinen dialogi

Günter Wallraff meni ehdottamaan, että kölniläisessä moskeijassa luettaisiin Rushdien Saatanalliset säkeet. Sikäli kun ymmärsin, kyseessä oli yritys aloittaa keskustelua - muslimit vastustavat kirjaa vaikkeivät tiedä sen sisällöstä mitään.

Syntyikö dialogia?

Muslimit vastasivat uhkaamalla murhata Wallraffin, joka nykyään elää poliisin ympärivuorokautisessa suojeluksessa. Muun muassa Islamic News Center on julistanut Wallraffin olevan islamin vihollinen numero uno.

Keskustelussa, jossa yksi osapuoli pitää itsellään mielivaltaisen oikeuden tappaa muut osapuolet, ei ole mitään järkeä. Ihmettelen, kuinka primitiivinen täytyy ihmisen olla jos joka kerta kun kaikki ei mene kuten juuri hän haluaa, täytyy reagoida itkuraivareilla?

"Saksan turkkilais-islamilainen unioni Ditib suhtautui Wallraffin ideaan aluksi myönteisesti, mutta on vetäytynyt siitä nyttemmin Wallraffille osoitettujen murhauhkausten takia." Maltilliset taas vaihteeksi antoivat myöten hulluimmille sekopäille. Ketä kummastuttaa, että ihmisillä on muslimeista se kuva minkä he itsestään antavat?

Kuinka kukaan voi kunnioittaa moista sakkia?

Pragmatiikka vs. moralismi

Jokseenkin poikkeuksetta päätyessäni jostain poliittisesta mielipiteestäni väittelyyn, on kyse idealismin ja realiteettien yhteentörmäyksestä. Idealisti selittää, että tilanteet pitäisi hoitaa moraalisesti oikein ja paheksuu valtavasti mielipiteitäni, joilla puolestaan on pohja käytännössä toimivina. Suurimpana kiistakapulana ei siis yleensä ole se, mitä kannattaisi tehdä, vaan se, mikä on moraalisesti oikein.

Sanotaan se nyt ytimekkäästi: moraalinen oikeutus on yhdentekevää jos halutaan menestyä.

Valtion politiikan ei ole järkevää yrittää olla koko maailman moraalinen tukipilari, koska siitä ei saa kuin paskaa käteen. Käytännöllinen politiikka vahvistaa kansankokonaisuutta ja valtion asemaa suhteessa muihin valtioihin.

Leikkaa itseltäsi käsi irti sympatiasta rampaa kohtaan ja olet itsekin rampa. Rampa nauraa idiotismillesi eikä hyödy siitä itse mitään, mutta voitpahan sen jälkeen vittuilla kaikille kädellisille kun olet niin paljon parempi ihminen kun myötätunnosta itsesi rampautit. Ja sitten nauravat kädellisetkin. Ja harakat. Ja asemasi on julmetun paljon huonompi kuin kellään jolla on kädet.

On totta, että maailmassa on paljon vähäosaisia, joista olisi tosi kiva saada vähemmän vähäosaisia. Koska heidän auttamisensa kuitenkin yksiselitteisesti vie meiltä resursseja, jäämme alakynteen suhteessa niihin, jotka eivät allokoi resurssejaan moiseen haihatteluun vaan huolehtivat ennemminkin vaikkapa hypoteettisestä 100 000 ihmisen työttömyydestä.

Jengi A siis allokoi "ylimääräiset" resurssinsa globaaliin kehitysapuun (perusteena "meidän omat hädänalaiset eivät ole niin hädänalaisia kuin noi muut") ja jengi B allokoi samat resurssit sisäryhmänsä hyvinvointiin ja työllistymiseen (perusteena "omat enste").

Ei tarvita järin suurta älykkyyttä tajuamaan kumpi jengi pärjää globaalissa vertailussa paremmin. No, jäähän A:lle moraalinen ylemmyys. Jota B sanoo kateudeksi. Ja nauraa.

"Kyllä se valkoinen kristitty heteromieskin..."

Natsirasistikortin jälkeen ylivoimaisesti yleisin "refutaatio" keskustelussa muslimien rikollisuudesta on, että kyllä se valkoinen kristitty heteromieskin tekee rikoksia. Kyseessä on vähän sama kuin ihmisen valittaessa "en halua syödä tarjottua keittoa, koska siinä lilluu pökäle" saisi vastaukseksi "ei tuo vielä mitään, sinappijäätelö se vasta pahaa on!"

Tarkoitus ei siis ole kumota toisen ihmisen esittämää faktaa, vaan suunnata keskustelun kulku jonnekin metsään ja toivoa, että pöydälle nostettu kissa unohtuisi. Taktiikka on enimmäkseen käytössä vanhemmilla, joiden lapsilla on taipumus kysyä hankalissa tilanteissa hankalia kysymyksiä. Taktiikka on kuitenkin normaalissa, tasa-arvoisten yksilöiden välillä käydyssä keskustelussa ylimielisyytensä ja harhauttamistarkoituksensa takia äärimmäisen mauton teko.

Siihen syyllistyvät poikkeuksetta ne yksilöt, joita esitetty väite jostain syystä loukkaa mutta jota he eivät syystä tai toisesta kykene kumoamaan. Toiseksi paras vaihtoehto (paras olisi osoittaa toisen olevan väärässä) on pyrkiä sekoittamaan faktan merkitys esimerkiksi etsimällä väitteen (tai sen vertailukohteen) kohteesta tai sen esittäjästä negatiivisia puolia, joilla ei ole mitään tekemistä esitetyn väitteen kanssa.

Otetaanpa esimerkkiväite ja sen "kumoaminen":
Väite: "Muslimit raiskaavat kamalan paljon."
Vastaus: "Kristitytkin raiskaavat ja suurin osa raiskauksista jää ilmoittamatta ja tehdään parisuhteissa."

Vastaus on sikäli mielenkiintoinen, että vaikka se sinänsä sisältääkin paikkansapitävää informaatiota, se ei liity millään tavoin sitä edeltäneeseen väitteeseen. Tarkoitus on kääntää keskustelu siihen, että puhutaan ilmoittamatta jääneistä ja parisuhteiden sisäisistä raiskauksista, jotka ovat sikäli turvallinen puheenaihe, että niistä on tavattoman vaikea saada mitään luotettavaa tietoa. Väitettä siis ei kumota, vaan siirretään ikävästä tosiasiasta huomio muualle ja tavan mukaan myös höystetään kourallisella "leimaat kokonaisen uskontokunnan kaikki edustajat, rasistinatsi"-tahnaa, jotta asiallisen keskustelun kuolinisku olisi varma.

Asiakeskusteluissa on se paska puoli - kuten myös tasa-arvossa ja ihmisten keskinäisessä kunnoituksessakin: se tarvitsee kaikkien osapuolten suostumuksen. Voit kirjoittaa puhelinluetteloittain asiaa, mutta jos vastapuoli ei tee samoin, ei mitään järkevää keskustelua synny.

Nurinkurista

Eikös se ollut nimenomaan näiden kommariprekaeetumaailmanhalaajavasurien tunnuslauseita se "Me ei haluta Nazeja Suomeen!"?

Nyt ne on menny sekasin:

http://www.autanazea.net/

Itsehän olen sitä mieltä, että Suomi pärjää mainiosti ilman Nazejakin.

Khihihi.

Islamilaisesta puolueesta

Suoraan hyysäristä:

" http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Islamilainen+puolue+pyrkii+puoluerekisteriin/1135230096548

Suomeen perustettu islamilainen puolue alkaa kerätä kannattajia ja aikoo asettaa ehdokkaita vuoden päästä pidettävissä kunnallisvaaleissa.

Puoluerekisteriin päästäkseen ryhmän on kerättävä 5 000 kannattajakorttia.

Puheenjohtaja Abdullah Tammi kertoi torstaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että puolueen tavoitteena on edistää terveitä elämäntapoja ja islamilaista elämäntyyliä.

Tavoitteena on esimerkiksi alkoholijuomien poistaminen kaupoista ja kioskeista. Lisäksi puolue haluaa vaikuttaa muslimien lasten elämään kouluissa, niin että heidän ei tarvitsisi osallistua esimerkiksi musiikkitunneille ja uimahalliretkille, jotka Tammen mukaan ovat islamin vastaisia.

Lisäksi islamilainen puolue haluaa muun muassa halal-teurastamisen ja poikien ympärileikkausten saamista lain piiriin.

Tammelta kysyttiin myös, haluaako puolue pitkällä aikavälillä šaria-lain Suomeen.

"Se olisi mahtavaa", Tammi sanoi. Hän huomautti, että lain tarkoitus on ehkäistä rikoksia ennalta.

Puolue ei hänen mukaansa kuitenkaan tosissaan havittele valta-asemaa.

Tammen mukaan ryhmällä ei ole yhteyksiä mihinkään kansainvälisiin muslimijärjestöihin, vaan se on syntynyt suomalaisesta tarpeesta.

Tiedotustilaisuudessa olleet puolueen edustajat olivat syntyperäisiä suomalaisia, mutta kannattajia ryhmä aikoo hakea kaikista etnisistä ryhmistä."

Ihan vain oman elämäni mukavuussyistä kysyn, että jos Abdullah Tammen mielestä olisi "mahtavaa" elää maassa, jossa on voimassa sharia, miksi hän ei muuta sellaiseen? Minä eivätkä suurin osa suomalaisista halua elää maassa, jossa kustaan tasa-arvon päälle uskonnonvapauden* nimissä.

Väite "puolue ei hänen mukaansa kuitenkaan tosissaan havittele valta-asemaa" on sikäli täyttä paskaa, että joko he eivät ole islamilainen puolue tai he havittelevat tosissaan valta-asemaa. Koraani käskee suoraan alistamaan (tai tappamaan) vääräuskoiset. Islam on paitsi hengellinen, myös poliittinen liike, eikä näitä voi toisistaan erottaa samalla tavalla kuin vaikkapa kristillinen kirkko ja valtio (jonka pää-äänenkannattaja kyllä nykyisellään on ruvennut kehottamaan - mahdollisesti islamin saamien erioikeuksien inspiroimana - rikkomaan lakeja).

Ihan mieluusti kyllä kuulisin, millä tavoin lain, joka käskee tappamaan vääräuskoiset, kieltää kuolemanrangaistuksen uhalla islamista pois kääntymisen, määrää aviorikoksesta kivityksen ym. kliffaa, olisi tarkoitus ehkäistä rikoksia ennalta. Minä muistelisin nimittäin, että ihmisten tappaminen ja kivitys olisi ihan motiiviin katsomatta rikollista.

Mitä olisi siis tehtävä? Ensi alkuun sanon, ettei mitään. Sen verran suuri osa suomalaisista on järjissään, ettei anna valtaa toistaiseksi fasistisimman ihmiskunnan tunteman poliittisen ryhmittymän edustajille. Tosin sikäli toiveeni suomalaisjärjestä voi olla turha, että tällä haavaa leijonasosa poliittisesta vallasta on vihervasemmistolaisilla maailmantuskan sotureilla, prekariaatti-idioottien ja muslimien lainrikkomista katsotaan jatkuvasti läpi sormien ynnä muuta lystikästä.

Yllättävän harvaa tuntuu kiinnostavan sellaiset - ennestään itseisarvoa nauttineet - länsimaiset arvot kuin vapaus, totuus ja tasa-arvo lain edessä. Toivotaan, että jengi herää ennenkuin meilläkin on pari Malmöä.

*tällä uskonnonvapaudella tarkoitetaan siis islamin tunnustamista muiden uskontojen yläpuolelle ja muslimeille erivapauksia, joita muille ei suoda. Glossokratia on jännää ja erilaista, eikö totta?